NZ: MATKAN VARRELTA

 

Otoksia matkan varrelta.

ARTHUR'S PASS KANSALLISPUISTO

Arthur's Pass kansallispuisto oli huikea! Hienoa vuoristoa silmänkantamattomiin ja reittejä josta valita. Päätettiin lähteä Bealey Spur -reitille, joka vaikutti sopivan haastavalta meille (mulle). Reitin alkupiste oli aluksi hieman hakusessa, sillä ohjeen mukaan se lähti ihan jonkun hotellin läheltä, mutta todellisuudessa hotellilta oli sinne matkaa yli kilometri eteenpäin.

Nousu oli yhteensä yli 500 metriä ja sillä pääsi yli kilometrin korkeuteen, sillä reitin alkupisteelle piti kivuta aika jyrkkä mäki. Nousu jakautui 3,9 kilometrin matkalle, joten se oli sopivan rento, vaikka mulle se oli kyllä ihan tarpeeks. Matkalla oli ihan huikeita näkymiä ja se päättyi historialliselle majalle, jossa voi myös halutessaan yöpyä. Ilmeisesti se oli joskus ollut muskettisotilaiden käytössä.

Suosittelen kyllä tota reittiä, jos joskus satutte tännepäin maailmaa!

LAKE TEKAPO

Maailman varmaan turkoosein järvi, aivan huikean väristä toi vesi.

NELSON - ABEL TASMAN NATIONAL PARK

Matka jatkui lautalta kohti kansallispuistoa. Täällä on maailman mutkaisimmat tiet, joten matkassa saattaa kestää odotettua kauemmin. Ajeltiin maisemareittiä rannikkoa pitkin, ja oli kyllä huikeita maisemia! Matkalla pysähdyttiin yöksi leirintäalueelle, jossa tuli mudasta ja asuntovaunurivistä johtuen ihan suvisfiilis. Kansallispuistossa käytiin tsekkailemassa pieni 10 km reitti, joka oli ihan kiva ja saatiin taas nauttia huikeista maisemista. Parasta oli kun pääsi siinä kuumuudessa mereen pulahtaan.

Aikamoista ajelua tää alkureissu on ollut, mutta ollaan otettu rennosti ja pysähdelty aina kun siltä tuntuu. Paljon aikaa menee myös ruuan tekemiseen ja leirin pystyttämiseen / purkamiseen, sillä ollaan oltu joka yö eri leirintäalueella. Onneks meillä on ihan huippu tiimi ja kun auto pysähtyy niin puolessa tunnissa on leiri pystyssä ja ruoka valmiina. Täällä on nukkunutkin ihan huippu hyvin ja ihana olla ulkoilmassa lähes koko ajan. Täällä on ollu pääasiassa ihan huippuhyvät ilmatkin, eikä oo tarvinnu palella.

NZ: AUCKLAND - WELLINGTON

Täällä sitä ollaan Uudessa Seelannissa oltu jo viimeset kolme päivää! (Edit. Kaks viikkoa :D En vaan ikinä saanu näitä postauksia ulos) 

Saavuin Auclandiin aikasin keskiviikko aamuna ja eka päivä vietettiin siellä. Auckland ei kaupunkina ollu mitenkään erikoinen, mutta ihan kiva. Käytiin syömässä ja shoppailemassa (hups) ja suunniteltiin meidän reissua. Lennothan mulla kesti melkein kaks vuorokautta, mutta onneks ne väsytti niin paljon, että ei ollu minkäänlaista jetlagia kun saavuin tänne, vaan kummasti illalla sai 9 aikaan unta ja aamulla virkeenä seiskalta ylös.

Torstaina haettiin aamusta auto ja lähettiin The Warehouseen ostamaan retkeilyjuttuja. Ostoslistalla oli teltta, ilmapatjat, kaasukeitin ja ruuanlaittovälineet. Yritetään tehdä mahdollisimman paljon ruuista ite, ettei tuu joka kerta syötyä Mäkissä, joita täällä on ihan joka kulmalla. Otettiin Auclandista suunta kohti etelää, Wellingtonia, josta pääsee etelä-saarelle. Pohjois-saarella sato vettä, joten haluttiin päästä aurinkoisempiin maisemiin. 

Ajomatkalla ykköstiellä oli huikeat näkymät ja maisemat vaihteli tosi paljon. Joka kulman takaa tuli ihan eri maisemat. Pysähdyttiin Lake Taupossa ja yöks ajeltiin ilmaselle leirintä-alueelle Kaimanawa Forest Parkkiin, jossa yö meni mukavasti sateen ropistessa. Jatkettiin aamusta matkaa, käytiin puistoissa ja uimassa ja tultiin Wellingtonin lähelle seuraavaks yöks, josta aamulla kukko herätti meijät kiekumalla 5.30 lähtien teltan juuressa. (Ps. CamperMate appi on ihan must täällä, kiitos vinkistä Ulla!!) 

Nyt kohta taas auto alle ja uusia mestoja ettimään! Kaikki vinkit tervetulleita! 

UUSIVUOSI KOLILLA

Tällä kertaa uv tuli vietettyä Kolin maisemissa. Oli ihana päästä vaihteeksi lumisiin maisemiin, tähän Helsingin harmauteen on nimittäin alkanut jo pikkuhiljaa kyllästymään.

 Uv meni just niinku kuuluukin, mökkeiltiin, käytiin hiihtämässä ja lumikenkäilemässä, paistettiin kodassa makkaraa, pelattiin ja katottiin tietty Suomen pelit. Rinteet oli Kolilla suljettu puissa olevan tykkilumen vuoksi, joka oli katkonu puita ja sähköjohtoja. Se ei kuitenkaan meijän lumikenkäilyä estäny, vaikka joskus mua saatto vähän pelottaa ku puut huoju epäilyttävästi. Raketeita ei kauheesti nähty, mutta sen korvas uv-nuotio. Vuosi 2018 alko mukavan vauhdikkaasti, kun jää vähän petti, mutta onneks oltiin aika rannassa eikä vettä ollut syvästi.

Joulu ja uusivuosi vierähti taas supernopeasti ohi, muttei haittaa, koska puolentoista viikon päästä suunta kohti uusia seikkailuja. Lähden melkein kuukaudeksi Uuteen Seelantiin, joten sieltä saattaa sitten olla jokunen kuva tulossa ;)